Neuvottelut rahoitusavusta Kreikan maksuvalmiuden pönkittämiseksi - muiden euroalueen maiden rahoituksella - jatkuvat kuumina Ateenan keväässä. Tärkein tulos näyttää olevan se,  että Kreikalle on joka tapauksessa luvassa rahaa, eikä aivan vähän. 

Summat, joista puhutaan, ovat suuria ja siksi avustusoperaation olisi perustuttava realistiseen tilannearvioon. Apu olisi suunnattava niin, että se tukisi Kreikan tulevaa talouskehitystä - eikä vain pelastaisi niitä pankkeja, jotka ovat Kreikan suurimpia velkojia.

Kreikan lähivuosien talouskehitykselle on periaatteessa kolme vaihtoehtoista näkymää.
 

Näinhän sen pitäisi mennä...

Muut euromaat laittavat likoon tänä vuonna ainakin tähän mennessä luvatut 45 mrd. euroa, sitten seuraavina vuosina tarpeen mukaan. Tämänhetkisen arvion mukaan tarvittaneen yhteensä ehkä 120 mrd. euroa.

Kreikan hallitus sitoutuu panemaan toimeen tarpeelliset säästöt ja rakenneuudistukset, jotka lopulta muutaman vuoden kuluttua tervehdyttävät talouden ja takaavat Kreikalle kilpailukykyisen kasvun euroalueen jäsenenä.

Oleellisena osana tätä näkymää on, että Kreikan hallitus - yhdessä pääoppositiopuolueen kanssa - selittää tilanteen ja sen vaatimat toimet kansalaisille.

Ammattiyhdistysliike sitoutuu kansalliseen pelastushankkeeseen, hyväksyy palkanalennukset ja luopuu lakkoilusta. Villit, ääriainesten aikaansaamat lakot ja muu rettelöinti pannaan kuriin. Kansa ymmärtää tilanteen ja tukee hallituksen linjaa. Luottamusta hallitukseen lisäävät sen toimet korruption ja veronkierron vähentämiseksi. 


...mutta näin siinä saattaa kuitenkin käydä

Muut euromaat osallistuvat Kreikan pelastusoperaatioon edellisen näkymän mukaisesti. Kreikan hallitus jatkaa nykyistä linjaansa ja lupaa pitkien neuvottelujen jälkeen uusia toimia.

Lakiesityksiä tehdään ja ne hyväksytään parlamentissa, mutta tuloksia ei synny. Suuret lainaerät tulevat maksuun, ja taas tarvitaan lisärahoitusta. Uusia toimia, aiempaa pitemmälle meneviä, sovitaan rahoittajien kanssa. Taas hyväksytään lakeja.

Taustalla on kuitenkin ajatus: lakeja ei tarvitse noudattaa. Nehän on säädetty rahoittajien tyydyttämiseksi, ei siksi että niitä pitäisi noudattaa.

Erilaiset ammattijärjestöt tai intressiryhmittymät panevat toimeen villejä lakkoja tai sulkevat muutoin toisilta, täysin ulkopuolisilta, työntekijäryhmiltä pääsyn työpaikoille. Tuhannet risteilymatkustajat hypistelevät luottokorttejaan ankkuroituina Pireauksen satamaan, koska villit lakot estävät maihinpääsyn. 

Tuomioistuimet julistavat nämä toimet lainvastaisiksi, mutta hallitus sallii ne olemalla estämättä niitä.

Valtio ei kykene keräämään veroja ja maksuja, kun asianomaiset virkailijat eivät pääse työpaikoilleen. Kaupan ala ei saa tuontitavaroita tullivarastosta, kun tullivirkailijat eivät ole töissä.

Kreikka kuitenkin pysyy euromaana, sillä tällä välin Euroopan keskuspankki on Saksan tuella muuttanut rahapolitiikkaansa ”kasvua tukevaksi”. Talouteen on alettu pumpata rahaa, kun on tullut selväksi, että Etelä-Euroopan maat eivät kykene sopeutumaan vakaan rahanarvon oloihin. Kreikkalaisten käytettävissä olevia tuloja siis alennetaan, mutta inflaatiolla. Samalla muidenkin eurot alkavat menettää arvoaan...

Olisiko tämä parempi vaihtoehto?

Ennen mittavan pelastuspaketin hyväksymistä muut euromaat ottavat aikalisän. Ne arvioivat, että Kreikka ei yhteiskunnallisten ja taloudellisten erityispiirteidensä vuoksi yksinkertaisesti sovellu euroalueen jäseneksi. Se ei ole valmis sopeuttamaan julkista ja yksityistä taloudenpitoaan vakaan yhteisvaluutan oloihin.

Kun euroalueen ydinvaltiot eivät ole halukkaita luopumaan yhteisvaluutan aikaansaamista hyödyistä ja vakaan euron politiikasta, ne päättävät antaa huomattavaa rahoitusapua, jotta Kreikka voi ottaa käyttöön oman erillisvaluuttansa.

Tämä tarjoaa Kreikan hallitukselle mahdollisuuden tulevaisuudessa kehittää maan taloutta kreikkalaisen mallin mukaan: suhteellisen korkeata inflaatiota seuraava valuutan devalvoituminen palauttaa takaisin talouden kilpailukyvyn, aiheuttamatta yhteiskuntarauhaa rikkovia mielenosoituksia tai laajamittaista lakkoliikehdintää.

Malli osoittautuu Kreikalle sopivaksi huolimatta siitä, että erillisvaluutan käyttö aiheuttaa kustannuksia. Yritykset ja julkinen sektori maksavat lainoistaan huomattavasti korkeampaa korkoa kuin euroalueen vastaavat toimijat, mutta erillisvaluutan tuomana huomattavana etuna on talouden tasaisempi kehitys.